Kalomäen Kalmistot

Lyhyt multikätkö joka esittelee muinaisjäännösalueen Ilmoilan kalomäellä, tien 57 varrella. Kalomäen viikinkiaikainen (800-1050 jkr) polttokenttä ja ruumiskalmisto sijaitsee Ilmoilan seurojentalon vieressa pienen kalliokumpareen laella noin 200 m Ilmoilanselän rannasta.


Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.

Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 – 1972. Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla.

 



alueelta löytynyt pronssinen solki


Polttokenttäkalmisto tai tasaisen maan polttokalmisto on Suomesta ja Virosta tavattava rautakautinen hautaustyyppi. Polttokenttäkalmistot olivat Virossa käytössä 300-luvulta1200-luvulle, samoin Suomessa muinaisjäännöstyyppiä esiintyy nuoremmalta roomalaisajalta ristiretkiajalle. Hautausmuoto yleistyi Suomessa erityisesti 600-700-luvulla. Kalmistossa tuhkatut vainajien ja hauta-antimien jäännökset on ripoteltu luonnollisten kivien väliin sekaisin muiden hautausten kanssa. Kiviä on myös saatettu kasata hautausten päälle.

Virossa polttokenttäkalmistoja muistuttavat hyvin läheisesti samanaikaiset hautaröykkiöt, jotka koostuvat epäsäännöllisen kokoisista yhteen kerrokseen kasatuista kivistä. Hautausmuoto on Itämeren piirissä tyypillinen nimenomaan Suomessa, missä se esiintyy pääasiallisena hautausmuotona koko myöhäisrautakauden. Yhteistä polttokenttäkalmistoissa on, etteivät ne juuri näy maan pinnalle. Ne kätkevät myös useiden vainajien toisiinsa sekoittuneita jäännöksiä, ja niitä onkin pidetty ennen kaikkea sukuhautoina. Sekä Virossa että Suomessa polttokenttäkalmistoista löytyy toisinaan myös palamatonta ihmisluuta. Virossa on tulkittu, että polttokenttäkalmistojen kiveykset voisivat yksinkertaisesti olla jälkiä hautarovioista, jotka kokeellisen arkeologian perusteella palavat paremmin ollessaan kivipohjalla. Näin ollen polttokenttäkalmistokiveykset olisivat seurausta hyvin pitkään jatkuneesta hautausperinteestä.

 


Huomioitavaa kätköstä:

Pisteet on pyritty asettamaan niin että niiltä voi havainnoida museoviraston suojelemia muinaisjäännöksiä ja niitä ympäröiviä alueita, mutta ne eivät sijaitse kuitenkaan aivan herkimpien historiallisten kohteiden luona. Esimerkiksi kiviä ei ole tarpeen siirtää pisteiden löytämiseksi.

Varo tiellä 57 kulkevaa liikennettä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s