road 57 intersections – Vermasvuori

Kätkö sijaitsee vermasvuoren risteyskohdassa, josta erkanee tiet kohden Alvettulaa ja toiseen suuntaan kohden retulaa, josta edelleen kohden Valkeakoskea. Syvän lumen aikaan voi olla hankalasti löydettävissä.

 

Kantatie 57 on Hämeenlinnasta Pälkäneelle kulkeva kantatie. Tien pituus on 31 kilometriä. Kantatie 57 lähtee Hämeenlinnan Tiiriöstä, jossa se risteää valtatien 3 kanssa. Se jatkuu Hattulan kuntakeskuksen ohi entisen Hauhon kunnan länsiosien kautta Pälkäneeen Kärväntälään, jossa se päättyy valtatie 12:een noin kuusi kilometriä keskustan eteläpuolella. Tie on kaksikaistainen. Hyväkuntoinen tie on hyvä vaihtoehto matkustettaessa Hämeenlinnan seudulta Kangasalan ja Oriveden suuntaan sekä edelleen Keski-Suomeen.

Vanha tie Hämeenlinnasta Rahkoilan ja Palssarin kautta Pälkäneelle on kulkenut Vermasvuoren kautta. Tie on vähintään keskiaikaista perua, se saattaa olla jopa vanhin tie nykyisestä Hämeenlinnasta Tammerkoskelle. Tien ikää kuvaa, että etelän suunnasta katsoen sitä pitkin on kuljettu rautakauden suuriin kyliin, mm. Ilmoilaan, Laitikkalaan, Hyömäkeen, Alvettulaan ja Messukylään. Vermasvuori on ollut risteyspaikka, josta yksi haara kääntyi itään Hauholle. Vermasvuoren laella kulkeva vanhan tienpohjan varressa on vanhoja kiviaitoja ja muiden kivirakennelmien jäänteitä. Laskeuduttaessa mäen pohjoispuolta tien itäreunassa kulkee jonkin matkaa matala kiviaita, länsipuolella taas on joko matala kiviaidan pohja tai kivinen penkka. Tie on ollut joukkojen käyttämä merkittävä sotilastie nuijasodasta vuoden 1918 sisällissotaan, mutta tuskin kivirakennelmia on tarvittu puolustukseen.

Vermasvuoren eli Ilmolan mäki on ollut tunnettu näköalapaikka. Ensimmäinen laadukas koko Suomen kattava kartta oli ns. Hermelinin kartasto 1799. Sen nimilehteä koristi C.P. Hällströmin piirtämä maisema Vermasvuorelta. Kuva levisi kirjan tarkkojen karttojen uusina painoksia ympäri Eurooppaa, jopa uusina kopioina Atlantin yli. Näkymää ovat ylistäneet mm. vapaaherra Carl Ramsay matkakertomuksissaan että Fredrika Runeberg eräässä romaanissaan. Emil Nervander kertoo keisari Aleksanteri I:n ihailleen näkymää matkallaan Suomessa 1819. Ennen Venäjän hallitsijoita Kustaa III on saattanut matkustaa Vermasvuoren yli 1775, olihan tie yksi Suomen valtaväylistä. Aleksanteri II kävi paikalla matkallaan Tampereelta Hämeenlinnaan 1856. Vermasvuori oli Hattelmalan ja Kangasalan harjujen kaltainen nähtävyys, joka antoi kauniin ja myönteisen kuvan Suomesta. Sen syrjäinen sijainti asutuksesta johti paikan unohtumisen, siitä ei koskaan tullut herrasväen kesänviettopaikkaa Kangasalan harjun tapaan. Ernst Lampen kuvaili 1918 vuoren olleen Suomen jyrkimpiä ja pisimpiä maantiemäkiä. Vanha tie on edelleen vaivatta patikoitavissa. Polku vuorelle lähtee aivan kätkön läheisyydestä.

Alvettula on Hauhon vanhimpia asiakirjoissa esiintyviä kylännimiä; jo vuonna 1431 mainitaan Hauhon käräjillä todistajina Peder ja Larens i Aluctula, vuonna 1433 lautamies Jöns Söppä i Aluuttula. Alvettulan kyläkeskuksen raitti koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana. Nykyiset rakennukset ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Pellot ovat entisillä paikoillaan, vaikka paikalle jääneiden maatilojen rakennuskantaa onkin uudistettu. Keskeisellä paikalla sijaisevaan Alvettulan kylään on tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja. Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina. Alvettulan ja sitä ympäröivien Hyömäen, Lautsian ja Niemikylien kylissä on eletty monet tuhannet auringonkierrot. Täällä viljellään edelleen maata ja kasvatetaan karjaa. Monipuoliset palvelut ovat monen elinkeino nykyisin myös Alvettulan seudulla. Maailmalle muuttaneet palaavat kotikyliinsä vapaa-aikoinaan. Vuosien voimallinen kylän kehittäminen palkittiin, kun Alvettula sai Vuoden Hämäläinen kylä-tittelin vuonna 2000.

Retulantien varrella on ollut vanhaa torppa-asutusta, itsellisten ja kalastajien taloja. Perinnemaisemaan kuuluvat myös Ojalan metsälaitumet. Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan jo vuonna 1492. Retulansaari lienee arvokkaimpia eläviä kulttuurimaisemia Suomessa. Retulansaari on ollut jatkuvasti asuttuna ainakin rautakaudelta saakka. Retulansaaren itäosassa oleva Myllymäen alue on suojeltu, pitkään tunnettu muinaismuistoalue. Vanhimmat viljan siitepölylöydöt ovat jo ennen ajanlaskun alkua. Alueella on jäljellä tulkinnasta riippuen 13-15 kuppikiveä je sekä yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakautisia hautaröykkiöitä, osa keskiaikaisia viljelyraunioita. Muinaishaudat, muut röykkiöt ja esinelöydöt on ajoitettu noin 500-1100-luvuille. Kohteeseen pääsee Hämeenlinna-Pälkäne-tieltä Valkeakoskelle erkanevaa tietä, josta käännytään Retulansaaren tielle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s