Saariston Helmi – Tammio ja Ketholma

Peruskätkö itäisen suomenlahden saaristossa, Tammion kylän läheisyydessä.

Tammio
on Haminaan kuuluva saari ja kylä itäisellä Suomenlahdella.
Saaren pinta-ala on noin 300 hehtaaria.

briefly in English
Tammio is Hamina’s southernmost island. Originally a fishing village, it is particularly beautiful and well worth a visit. A walk through the lilac-scented lanes on a glorious June day is an unforgettable experience. Housed in an old fishing hut is a local museum devoted to life in the archipelago. Visiting boats can tie up on the breakwater built to protect the fishing village of Tammio. Ketholma is smaller island in side of Tammio. There is also few houses in Ketholma. Ketholma can be reached via litlle bridge from Tammio.

Tammion saaren kohoaminen merestä alkoi noin 6000 vuotta sitten. Saaresta on löytynyt 2500-vuotias pronssikautinen röykkiöhauta ja viikinkiaikainen polttohautakalmisto. Saaren vakinainen asutus juontaa juurensa keskiajalta. Tuolloin asutus keskittyi suojaisiin sisäsatamiin. 1300-luvulla Tammio oli Viipurin linnan alaisuuteen kuuluva vartiosaari ja sen asukkaat olivat ruotsalaisia. 1500-luvun puolivälissä Tammiossa asui pari-kolme perhekuntaa, kunnes saari autioitui 1570-luvulla venäläisten tuhotessa rannikkoa. Seuraavan kerran saarelle syntyi pysyvää asutusta 1630-luvulla, jolloin sinne siirtyi suomenkielistä väestöä. 1800-luvun alkuun asti tammiolaiset asuivat saaressa vuokralla ja he maksoivat kruunulle kalavesien käytöstä luotsaamalla tai rahtaamalla kruunun tavaroita. Isonjaon pääättyessä vuonna 1882 Tammiossa oli 47 taloa. Kansakoulu valmistui vuonna 1891. Tammiossa harjoitettiin kalastusta vielä 1950-luvulle asti, mutta sittemmin saari on jäänyt lähinnä tammiolaisten sukujen lomanviettopaikaksi. Tammio kuului aiemmin Vehkalahden kuntaan, kunnes se vuonna 2003 siirtyi kuntaliitoksen myötä osaksi Haminaa.

Maisemakuva ja luonnonpiirteet

Tammion kallioisen saaren pohjoiskärjessä sijaitseva kylä on maisemallisesti erittäin edustava, yhtenäinen kokonaisuus. Kylässä on paljon perinteistä hyväkuntoista rakennuskantaa, pihapiirit ovat hoidetut. Paljas, sileä kallio on paikoitellen näkyvissä kujilla ja talojen ympärillä.

Tammio on melko suuri, loivapiirteinen kalliosaari. Kallioperä on rapakiveä. Tyypillinen, pääosin männikkövaltainen saariston kasvillisuus on vallitsevaa. Paikoin puuston joukossa on lehtipuuta. Kyläympäristön kasvisto on selvästi kulttuurivaikutteista.

Kulttuuripiirteet

Tammio on ainutlaatuisen ehjä ja perinteinen saaristokyläkokonaisuus. Sen vanhaan rakennuskantaan kuuluu noin 40 asuinrakennusta ulkorakennuksineen. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua, vanhimmat vuosisadan alussa. Rakennukset ovat sopusuhtaisia ja niiden yksityiskohdissa kuvastavat monet klassistiset piirteet. Pihapiirin talousrakennusten lisäksi taloihin kuuluvat rannassa olevat ranta-aitat ja venesuojat. Rakennukset ovat ryhmittyneet neljän pääkujan varrelle. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja seurantalo vuodelta 1919.

Ketholma

Ketholma on pienempi saari aivan Tammion kupeessa. Se on yhteydessä Tammioon pienellä sillalla. Myös Ketholmassa on muutamia kesäasukkaisen käytössä olevia rakennuksia. Ruisrääkästä tunnetaan muutamia pesimäaikaisia havaintoja lähinnä juuri täältä Haminansaaristosta. Varhaisin reviirihavainto on Tammiosta kesältä 1991. Ruisrääkkä on havaittu Ketholman ja Villenniemen välisellä ranta-alueella myöhempinäkin vuosina, joten kyseinen rantaniitty täyttänee lajin pesäpaikkavaatimukset. Kesällä 2010 paikalla havaittiin kesysti käyttäytynyt levoton ruisrääkkä, joka äänteli omituisesti risukasassa. Linnun vähän väliä toistama kovaääninen huutosarja muistutti jossain määrin ketun tai muun nisäkkään ääntelyä.

Kätköstä ja saavutettavuudesta

Kätkö on piilotettu Kangasalan Seurakunnan järjestämien Tammioon suuntautuneiden Isä-Lapsi eräleirien yhteydessä. Tälläkin kertaa (27.-29.7. ja 3.-5.8. 2012) Leirien ohjelmaan kuului kalastelua, yhdessäoloa, Retki ulko-Tammioon sekä tällä kertaa erityisesti myös aarteenetsintää ja geokätköilyn alkeita. Kyseiset eräleirit ovat jo perinteinen osa seurakunnan toimintaa.

Tammioon liikennöi säännöllisessä reittiliikenteessä oleva yhteysalus. Samalla yhteysaluksella voi jatkaa matkaansa Ulko-Tammion Saareen. Saarelle on mahdollista tilata myös tilausristeily tai saapua omalla veneellä Kylän vierasvenesatamaan.

Kätkön terrain saaressa on 2
Terrain:

Kätkö on noin 0.5 litran kokoinen muovirasia.
se sisältää alunperin:

– Logikirjan pussissaan
– Kynän
– Kätkötiedotteen

 

Kätkön akuutista huollosta vastaa paikallinen kesäasukas-jästiystävä.
Kätkön asettajat käyvät Tammiossa muutaman kerran vuodessa, mutta näissä saaristokätköissä myös käyttäjäylläpito on erittäin suotavaa, eli kätkö huolella takaisin piiloonsa.

Kätkön piilotti jemmaansa ja kätkö-laatikon varusteli SaloA:n jäsen I.
Kätkökuvauksen rakenteli Maitomies, kuvauksen kuvat löytyivät myös Maitomiehen arkistoista. Kätkön lähistöllä olevien kesäasuntojen asukkaan ovat tietoisia jemmasta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s